LUUKKU 24

LUUKUT 20-23

KAUNIS COBACABANA

<3 Henna

LUUKUT 17-19

Seuraavaksi lähdimme matkalle kohti Cobacabanaa.

Ja samalla kävimme katsomassa nähtävyyksiä.

Poikien lempi kuvan (äiti ja laama) myötä toivotan kaikille ihanaa viikonloppua!

<3 Henna

LUUKUT 15 ja 16

En etsi valtaa, loistoa,
en kaipaa kultaakaan,
mä pyydän taivaan valoa
ja rauhaa päälle maan.
Se joulu suo, mi onnen tuo
ja mielet nostaa Luojan luo.

Ei valtaa eikä kultaakaan
vaan rauhaa päälle maan.
Suo mulla maja rauhaisa
ja lasten joulupuu.
Jumalan sanan valoa,
jos sieluin kirkastuu.
Tuo kotihin, nyt pieneenkin,
nyt joulujuhla suloisin.
Jumalan sanan valoa
ja mieltä jaloa.
Luo köyhän niinkuin rikkahan
saa, joulu ihana!
Pimeytehen maailman
tuo taivaan valoa!
Sua halajan, sua odotan,
sä Herra maan ja taivahan.
Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo
suloinen joulus tuo!

Voi kunpa kaikki maailman lapset saisivat rauhallisen joulun <3

LUUKKU 14

Seuraavana päivän matkasimme hieman suurempaan varhaiskasvatuskeskukseen, jossa lasten lisäksi paikalla oli myös äitejä ja isejä.

Saimme kuulla enemmän Planin hienosta työstä ja pääsimme näkemään kuinka lasten ja vanhempien kanssa työskennellään. Olimme perusasioiden äärellä. Keskuksessa opetetaan vanhemmille mm. kuinka laittaa monipuolista ravitsevaa ruokaa ja kuinka myös isä voi hoitaa ja leikkiä lasten kanssa.

Kuulimme monta liikuttavaa puhetta ja kiitosten määrä meitä kohtaan oli suorastaan häkellyttävä. Tuossa kohtaa silmät kosteana tajusi kuinka tärkeää näille ihmisille oli että me haluamme auttaa ja olimme tulleet heitä tapaamaan.

Lapset olivat tehneet meille esityksen.

Myös täällä meille oli tehty ihania paikallisia maistiaisia.

Lopuksi leikimme hetken aikaa ulkona lasten kanssa.

Marjaanan tekemät ilmapallo eläimet hullaannuttivat lapset J

Lapset kirjaimellisesti roikkuivat Marjaanassa saadakseen omansa.

Ja ennen lähtöä saimme vielä ojentaa Suomesta tuotuja tuliaisia.

Meillä oli mukana mm. kyniä, palapelejä, kirjoja, villasukkia ja pipoja ym.

Paikalliset olivat erittäin iloisia ja kiitollisia kaikesta saamastaan.

Itseltäni erityis kiitos kummitädilleni Leilalle Iisalmeen. Hän oli neulonut ison kasan villasukkia viemisiksi.

Paikalliset naiset ihailivat niitä ja kysyivät moneen kertaan oliko joku todella neulonut ne heille ja heidän lapsilleen <3

LUUKKU 13

Seuraavaksi pääsimme tutustumaan Planin varhaiskasvatuskeskuksiin kahden päivän ajan.

Ensimmäisenä suuntasimme pieneen kyllään, jonne makustimme 2,5h pieniä ja möykkyisiä teitä. Maisemat matkalla olivat karuja, mutta kauniita.

Meidät jaettiin kahteen porukkaan, kahteen eri keskukseen.

Vastaanotto oli ihanan lämmin.

Saimme tehtäväksi maalata paikan uuteen uskoon.
Päädyttiin väreissä vaaleansiniseen ja pinkkiin. Myös lapset innostuivat maalaamisesta.
Lisäksi piirrettiin ja maalattiin lasten kanssa hienoja kuvia seinille.
Lapset olivat innoissaan :)
Yhteistä kieltääkään ei tarvittu ja silti ymmärrsimme toisiamme.
Eräs nainen kysyi oppaalta, että mitä kieltä me oikein puhumme kun lapset tuntuvat ymmärtävän meitä ;)

Ja tottakai myös leikittiin. Pallolla leikkiminen on yhtä mieleistä leikkiä joka maassa.
Lauloimme ja leikimme lapsille suomeksi "pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat..." Ja lapset kokeilivat perässä.
Myös me saimme kuulla paikallisia laululeikkejä espanjaksi. Ja sävel kuulosti hyvin tutulle.

Lounaaksi saimme erittäin maukasta paikallista kalaa ja pottua joka makuun.
Paikalliset olivat hyvin vieraanvaraisia.

Ihana päivä <3
Henna

LUUKUT 11 ja 12

MATKA BOLIVIAAN

Uskomatonta kuinka aika rientää. Vuosi sitten sain kuulla päässeeni Kapua-tiimiin ja nyt jo muistelen mennyttä vuotta ja Bolivian matkaa.

Matkaan lähdettiin 5.9.

Matkan teko kesti huikeat 30 tuntia -> Helsinki - Lontoo - Miami-  La Paz.

Ensimmäinen otos matkapäiväkirjastani 7.9.

"Alku on rankempi kuin osasin odottaa.

Perillä oltiin paikallista aikaa klo 6.39 aamulla. Ohut ilma tuntui heti koneesta noustessa, korkeutta 4000m. Hotellilla saimme huoneet ja sain kämppikseksi ihanan Päivin :)

Aamiaisen jälkeen se iski, vuoristotauti. Koko ensimmäinen päivä meni sen potemiseen. Olo oli kamala ja koti ikävä iski. Päätä särki (tuntui että aivot räjähtää), vatsa oli sekaisin, oksensin, palelin, kuume nousi ja voimat oli totaalisesti pois. Koko päivä meni sängynpohjalla.

Enpä olisi uskonut, mutta pakko oli turvautua coka lehtiin ja ne todella auttavat. Nyt nautiskelen vuorotellen coka-teetä, coka-karkkeja ja coka-lehtiä.

Aamulla kun heräsin olo oli huomattavasti parempi, joten lähdimme katsomaan nähtävyyksiä."

Valle de la Luna eli Kuulaakso.

Näkymät Killi Killin näköalapaikalta.

Ja lopuksi shoppailtiin Noitamarkkinoilla:

 Paljon kauniita käsitötä.

Huomenna lisää matkakuvia :)

Henna